Olosuhdeseuranta tarkoittaa kiinteistön tilojen ja teknisten ympäristöjen jatkuvaa valvontaa langattomien sensorien avulla. Lämpötila, kosteus, vesivuodot, ilmanlaatu ja paloturvallisuus mitataan ympärivuorokautisesti, ja tieto siirtyy automaattisesti samaan järjestelmään, jota voi tarkastella reaaliajassa selaimella tai sovelluksella.
Miksi olosuhdeseurannasta puhutaan juuri nyt?
Vesivahingot, kosteusongelmat ja kylmälaitehäiriöt eivät ole uusia ongelmia. Uutta on se, että ne voidaan vihdoin havaita ennen kuin niistä syntyy vahinkoa; ilman raskaita kiinteistöautomaatiojärjestelmiä, jotka aiemmin olivat ainoa vaihtoehto.
Esimerkiksi suurin osa vesivahingoista paljastuu vasta, kun rakenteet ovat ehtineet kastua, parketti kupruta tai alapuolinen asunto kärsiä. Sama kaava toistuu kylmäsäilytyksessä, teknisissä tiloissa ja paloturvallisuudessa: ongelma huomataan, mutta liian myöhään.
Olosuhdeseuranta – tai olosuhdevalvonta, kuten sitä myös kutsutaan – kääntää tilanteen toisinpäin. Se ei reagoi vahinkoon, vaan poikkeamaan, joka edeltää vahinkoa.
Mitä olosuhdeseuranta käytännössä tarkoittaa?
Käytännön tasolla kiinteistöön asennetaan älykäs sensori tai sensoreita, jotka mittaavat ympäristöä jatkuvasti.
Tyypillisesti seurataan:
- lämpötilaa
- kosteutta
- vesivuotoja
- ilmanlaatua ja hiilidioksidia
- painetta
- kylmälaitteiden toimintaa
- teknisten tilojen olosuhteita
- ovia, kulkua ja liikettä
- paloturvallisuutta ja palovaroittimia
Sensorit lähettävät tietonsa langattomasti samaan hallintajärjestelmään. Sieltä käyttäjä, esimerkiksi isännöitsijä, kiinteistöhuolto tai vastuuhenkilö, näkee yhdellä silmäyksellä kaikkien kohteiden tilanteen, hälytykset ja historiatiedot. Poikkeama lähettää automaattisesti hälytyksen ennalta valittulle henkilölle, esimerkiksi sähköpostiin tai puhelimeen.
Kyse ei siis ole yksittäisestä laitteesta, vaan kokonaisesta järjestelmästä, joka antaa jatkuvan näkyvyyden kiinteistön todelliseen tilanteeseen.
"Onko tämä uutta teknologiaa?" – ei ole, ja juuri siksi se toimii
Tässä on tärkeä huomio, joka saattaa jäädä keskusteluissa pimentoon: IoT-pohjainen olosuhdevalvonta ei ole uutta eikä kokeellista teknologiaa.
Langattomia sensoreita ja etävalvontaa on käytetty vuosikymmeniä esimerkiksi:
- teollisuudessa ja kiinteistötekniikassa
- sairaaloissa ja laboratorioissa
- energiankulutuksen seurannassa
- vesilaitoksissa
- logistiikassa ja kylmäketjun valvonnassa
- kunnossapidossa ja teknisessä laitevalvonnassa
- infrastruktuurin valvonnassa
Käytössä olevat IoT-laitteet ovat ammattikäyttöön sertifioituja ja täyttävät tiukat tekniset sekä turvallisuusvaatimukset. Niitä käytetään jo nyt ympäristöissä, joissa toimintavarmuus on kriittistä ja häiriöt täytyy havaita välittömästi.
Niin sanottu ”uutuus” on se, että sama luotettava teknologia on nyt tuotu helpommin ja laajemmin myös muiden kiinteistöjen ulottuville, kuten taloyhtiöihin, kouluihin, päiväkoteihin, varastoihin, toimistoihin ja teknisiin tiloihin. Aiemmin vastaavat ratkaisut olivat kalliita, raskaita ja suunnattu vain suuriin erikoiskohteisiin. Nyt ne skaalautuvat sekä yhden tilan että koko kiinteistömassan tarpeisiin.
Miten olosuhdeseuranta toimii? – Neljä vaihetta
1. Sensorit asennetaan tiloihin
Jokaiseen seurattavaan tilaan asennetaan kohteen tarpeisiin valitut sensorit. Asennus on tyypillisesti nopeaa eikä vaadi rakenteellisia muutoksia, koska sensorit toimivat langattomasti ja paristolla.
2. Sensorit mittaavat jatkuvasti
Sensorit mittaavat ympäristöä ympärivuorokautisesti ja lähettävät tiedon hallintajärjestelmään. Tiedonsiirto perustuu modernissa ratkaisussa usein LoRaWAN-teknologiaan, jonka etuja ovat:
- erittäin pieni virrankulutus (paristot kestävät jopa 10 vuotta)
- pitkä kantama (yksi tukiasema kattaa laajan alueen)
- luotettava tiedonsiirto
- helppo käyttöönotto ilman raskaita verkkoinvestointeja
Laitteet voivat olla paristokäyttöisiä tai sähköverkkoon liitettyjä, ja monet niistä valvovat myös omaa toimintakuntoaan, yhteyden toimivuutta ja sitä, onko laite irrotettu paikaltaan.
3. Järjestelmä tunnistaa poikkeamat
Jos jokin mittaus poikkeaa määritellyistä rajoista, järjestelmä tunnistaa tilanteen, tallentaa tiedon ja lähettää hälytyksen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:
- vesivuoto havaitaan kylpyhuoneen lattialla heti
- kylmätilan lämpötila nousee yli sallitun
- tekninen tila ylikuumenee
- kosteus alkaa nousta rakenteissa
- laite menee pois toiminnasta
- palovaroitin irrotetaan paikaltaan
4. Tiedosta tulee toimintaa
Hälytys ohjataan automaattisesti vastuuhenkilölle tai huoltoliikkeelle. Tieto ei jää järjestelmään pyörimään, eli se päätyy oikealle ihmiselle oikealla hetkellä, jolloin tilanteeseen voidaan reagoida ennen vahinkoa.
Mitä hyötyä olosuhdeseurannasta on?
Perinteinen toimintamalli on reaktiivinen, jolloin ongelmat huomataan vasta, kun ne aiheuttavat näkyvää vahinkoa, käyttökatkoja tai sisäilmahaittoja. Olosuhdeseuranta muuttaa toimintamallin ennakoivaksi.
Konkreettiset hyödyt jakautuvat viiteen kategoriaan:
- Vahinkojen ehkäisy. Vesivuodot, kosteusvauriot ja kylmälaitehäiriöt havaitaan minuuteissa, eivät päivissä tai viikoissa.
- Kustannusten lasku. Pienen vuodon korjaaminen maksaa murto-osan siitä, mitä kastunut parketti, alapohjan kuivaus tai pilaantunut tuote-erä.
- Parempi turvallisuus. Palovaroittimien tilan, savun ja teknisten tilojen valvonta jatkuvasti, ei vasta vuosittaisessa tarkastuksessa.
- Helpompi ylläpito. Huoltokäynnit kohdistuvat sinne, missä niitä oikeasti tarvitaan. Turhista käynneistä ja sokkokierroksista voidaan luopua.
- Reaaliaikainen näkyvyys. Isännöitsijä, kiinteistöhuolto tai omistaja näkee kaikkien kohteiden tilanteen yhdestä näkymästä, oli se sitten toimistolta, autosta tai kotoa käsin.
Mitä kaikkea voidaan seurata?
Modernin järjestelmän vahvuus on, että siihen voidaan yhdistää käytännössä rajattomasti erityyppisiä sensoreita. Kaikki sensorit toimivat saman järjestelmän kautta.
Tyypillisiä mittauskohteita ovat:
Kategoria | Esimerkit |
|---|---|
Olosuhteet | lämpötila, kosteus, ilmanlaatu, hiilidioksidi, paine |
Vesi ja kosteus | vesivuodot, kosteus rakenteissa, putkivuodot |
Kylmälaitteet | jää- ja pakastinkaapit, kylmäsäilytys, kylmäketju |
Energia | sähkönsyöttö, energiankulutus, laitteiden toimintatila |
Tilat ja kulku | ovet, liike, kulun valvonta |
Paloturvallisuus | palovaroittimet, savu, lämpötilamuutokset, turvalaitteet |
Tekniset tilat | IV-konehuoneet, lämmönvaihtimet, sähkökeskukset |
Missä olosuhdeseurantaa käytetään?
Käytännössä kaikkialla, missä olosuhteita on syytä valvoa luotettavasti. Esimerkkikohteita:
- Taloyhtiöt
- vesivuodot, palovaroittimet, lämmityksen toiminta
- Sairaalat ja laboratoriot
- kriittisten tilojen olosuhteet
- Teollisuus- ja tuotantotilat
- laitteiden ja prosessien tila
- Varastot ja logistiikka
- lämpötila, kosteus, kulku
- Kylmäsäilytys
- kylmäketjun katkeamaton dokumentointi
- Päiväkodit, koulut, kirjastot ja muut julkiset rakennukset
- sisäilma ja turvallisuus
- Liiketilat ja toimistot
- olosuhteet ja kulku
- Tekniset tilat
- IV-konehuoneet, sähkökeskukset, lämmönjako
- Useiden kiinteistöjen kokonaisuudet
- keskitetty hallinta, valtakunnallinen näkyvyys
- keskitetty hallinta, valtakunnallinen näkyvyys
Ratkaisu voidaan toteuttaa yhteen tilaan, yhteen rakennukseen tai koko kiinteistömassaan ja laajentaa tarpeen mukaan.
Olosuhdeseuranta ja paloturvallisuus – kaksi näkymää yhdellä silmäyksellä
Paloturvallisuuden näkökulmasta olosuhdeseuranta tarjoaa kaksi merkittävää uutta ominaisuutta:
Ensinnäkin turvalaitteiden (erityisesti palovaroittimien) toimintaa voidaan valvoa jatkuvasti. Etävalvotussa palovaroitinratkaisussa laite kertoo itse, jos se on irrotettu, peitetty, jos paristo on tyhjenemässä, jos sähkönsyöttö on katkennut tai jos laitteessa on häiriö. Tämä on parannus tilanteeseen, jossa turvalaitteen kunto tarkistetaan vain vuosittain.
Toiseksi paloon ja palovaaraan liittyviä olosuhteita, eli lämpötilan nopeaa nousua, savua tai teknisen tilan ylikuumenemista, voidaan seurata reaaliajassa. Riski havaitaan ennen kuin se kärjistyy hälytykseksi.
Tämä yhdistelmä (perinteinen paloturvallisuus + jatkuva olosuhdevalvonta) on se, miksi monet kiinteistöjen omistajat ottavat olosuhdeseurannan käyttöön nimenomaan paloturvallisuuden laajennuksena, eivät erillisenä järjestelmänä.
Tarkemmin etävalvotusta palovaroitinratkaisusta voit lukea KestoTurvan IoT-palvelut-sivulta.
Usein kysytyt kysymykset olosuhdeseurannasta
Onko olosuhdeseuranta sama asia kuin kiinteistöautomaatio?
Ei aivan. Kiinteistöautomaatio ohjaa kiinteistön järjestelmiä (esim. lämmitystä ja ilmanvaihtoa). Olosuhdeseuranta keskittyy mittaamaan ja valvomaan olosuhteita reaaliajassa. Järjestelmät voidaan yhdistää, mutta olosuhdeseuranta voidaan ottaa käyttöön myös ilman olemassa olevaa automaatiota.
Mitä eroa on IoT-olosuhdeseurannalla ja perinteisellä etävalvonnalla?
IoT-pohjainen ratkaisu on langaton, paristokäyttöinen ja skaalautuva. Se ei vaadi kaapelointeja eikä raskaita verkkoinvestointeja, ja se laajenee helposti uusiin sensoreihin tai uusiin kohteisiin.
Mitä jos verkkoyhteys katkeaa?
Hyvin suunniteltu järjestelmä tallentaa mittausdataa myös katkojen aikana ja lähettää sen yhteyden palautuessa. Kriittisten mittauspisteiden hälytysreittejä voidaan myös kahdentaa.
Kuinka tietoturva on huomioitu?
Ammattikäyttöön sertifioidut IoT-laitteet ja hallintajärjestelmät noudattavat alan tietoturvavaatimuksia, mukaan lukien salattu tiedonsiirto ja käyttäjäkohtaiset käyttöoikeudet.
Voiko järjestelmää yhdistää nykyiseen vartiointi- tai huoltopalveluun?
Kyllä. Hälytykset voidaan ohjata kiinteistöhuoltoon, valvomoon tai vartiointiliikkeelle ennalta sovittujen sääntöjen mukaisesti.
Loppuyhteenveto
Olosuhdeseuranta ei ole jonkin tulevaisuuden teknologia. Se on käytössä todettu tapa hallita kiinteistöjä, joka on vihdoin saavuttanut myös tavalliset kiinteistöt – kustannustehokkaasti, skaalautuvasti ja ilman raskaita asennuksia.
Kiinteistön omistajalle, isännöitsijälle tai vastuuhenkilölle tämä tarkoittaa kolmea asiaa: vähemmän yllätyksiä, pienempiä kuluja ja parempia yöunia.
Olosuhdeseuranta kiinteistöösi?
Ota meihin yhteyttä ja kerro lisää kohteestasi, niin keskustellaan lisää mahdollisuuksista. Räätälöimme tarjoukset aina kohdekohtaisesti.
info@kestoturva.fi
044 527 7535
