Palovaroittimien kunnossapidon perustana on aina ennaltaehkäisy. Järjestelmät tulisi suunnitella niin, että pariston loppumisesta johtuvia vikailmoituksia ei synny. Asukkaille on myös tarjottava selkeät ohjeet erilaisten tilanteiden, kuten vika- ja hälytystilanteiden varalle.
Lähtökohtaisesti kiinteistön omistajan, kuten taloyhtiön, tulisi varautua palovaroittimien vikojen korjaamiseen ilman viiveitä. Lainsäädäntö ei kuitenkaan määritä tarkkoja määräaikoja vikailmoituksiin reagoimiselle, mutta koska asukkaalla on velvollisuus ilmoittaa vioista viipymättä, on myös rakennuksen omistajan toimittava viiveettä. Reagoinnin kiireellisyys määräytyy ennen kaikkea sen perusteella, miten vakavasti palovaroittimessa oleva vika vaarantaa kiinteistön paloturvallisuutta.
Palovaroittimien vikailmoituksien kiireellisyyden arviointi
Mikäli palovaroittimen vikaantuminen ei estä sen toimintaa ja asunnossa on muuten riittävä määrä toimivia palovaroittimia, riittää että kiinteistön omistaja huolehtii asian hoitamisen kohtuullisen ajan kuluessa. Jos taas vikaantuminen vaarantaa palovaroittimen toimintakyvyn niin, että palon havaitseminen viivästyy tai asukkaat eivät saa ajoissa hälytystä mahdollisesta vaarasta, vika tulee pystyä korjaamaan välittömästi. Esimerkiksi pienen yksiön ainoan palovaroittimen toimimattomuus on aina kiireellinen tilanne, joka edellyttää nopeaa reagointia.
Mikäli taas sähköverkkoon kytketty palovaroitin ei ole heti korjattavissa, voidaan tilapäisenä ratkaisuna asentaa sen viereen paristokäyttöinen palovaroitin. Näin varmistetaan, että asunnossa on jatkuvasti toimiva palovaroitin.
Erityistarpeet erityistilanteissa – korvaavat järjestelyt
Kiinteistön omistajan ja asukkaan on sovittava korvaavista järjestelyistä erityistilanteissa, kuten tilanteessa, jossa asukas on kuulovammainen eikä kuule palovaroittimen merkkiääntä, tai jos hän on liikunta- tai näkörajoitteinen eikä pysty itse huolehtimaan tarvittavista toimenpiteistä. Tällaiset tilanteet tulisi ottaa huomioon jo kunnossapitosuunnittelussa.
Palovaroittimen vikatilan vaikutus asumisterveyteen
Palovaroittimen pariston loppumisesta ilmoittava merkkiääni voi olla haitaksi asumisterveydelle. Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohje (2003, s. 37) määrittelee, että rakennuksen teknisten laitteiden aiheuttamien yksittäisten melutapahtumien äänenpaineen tulisi jäädä alle 30-45 desibeliin. Palovaroittimen merkkiääni ylittää tyypillisesti tämän rajan. Näin ollen, merkkiäänen ilmoittaessa itsestään, kiinteistön omistajan velvollisuutena on viipymättä joko vaihtaa paristo tai korvata varoitin toisella.
Apua taloyhtiön palovaroittimien huolenpidolle ja seurannalle?
Mikäli taloyhtiöllä ei riitä omat resurssit palovaroittimien järjestelmälliselle huolehtimiselle ja vikatilanteisiin reagoimiselle, me KestoTurvana autamme. Paloturvallisuuspalvelumme tuo mielenrauhaa sekä taloyhtiöille että sen asukkaille. Palvelu kattaa niin taloyhtiön palovaroittimien hankinnan, asennuksen, huolenpidon, seurannan kuin raportoinninkin – halutessaan vain osan koko palvelukokonaisuudesta. Palveluun sisältyvä Kesto-sovellus mahdollista asiakkaan muistuttamisen testaamiseen, jolloin paloturvallisuus ja palovaroitin pysyvät varmemmin mielessä.
Lue lisää paloturvallisuuspalvelustamme täältä.
Tekstin lähteenä on hyödynnetty SPEK:n eli Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ohjeistuksia sekä työryhmien tuottamaa tietoa.
